Ajattelin vaan kertoo, että oon älyttömän onnellinen kaikista ihmisistä ja olennoista, jotka kuuluu mun elämään tällä hetkellä. Oon monta vuotta ettiny koko ajan uusia ihmisiä ja saada niistä ihania hyviä ystäviä, mutta harvemmin se on onnistunut. Eilen älysin, että mä voin lopettaa etsimisen, koska mulla on hurjan paljon ystäviä! Koskaan ei oo ollut näin paljon vaikkei sillä määrällä ookaan väliä. Vaikka tiiän, että toiset katoaa kuitenkin jossain vaiheessa, niin oon vaan niin tyytyväinen tähän. Koska te, ystäväiseni ihanaiseni, saatte mut hymyilemään ja pidätte mut pinnalla.
Huomenna on viimeinen koulupäivä. Naurua, itkua, kinastelua ja mahdollisesti draamaa eräiden puolelta luvassa, mutta eniten sitä hauskanpitoa... ja mun osalta itkua. Nää melkein kolme vuotta ton luokan kanssa on antanut mulle älyttömän paljon. Oon oppinut ihmisiltä paljon (varsinkin läpän heitossa!) ja jaksanut nousta kouluun ihan vaan siks, että tiiän nauravani mahan kipeeks siellä. Sain yhen mulle tärkeimmistä ystävistä elämään koulusta ja kyseinen ihminen opetti mulle, miltä tuntuu, kun joku oikeesti on ystävä, johon voi luottaa ja joka hyväksyy virheetkin. Pelkään hirveesti, koska me ei tulla näkemään luokkakavereiden kanssa toisiamme todellakaan niin usein kuin nyt. Useimpia tuskin näkee enää oikeestaan ollenkaan ja ne muuttuu ihmisiks, jotka joskus tunsi.
Hui onpa nyt herkkää tekstiä, että on pakko laittaa piristykseks ihanii kuvii musta! Pahoittelen kuvien samanlaisuutta, mutta ei voi mitään, oon liian ihana hähää!
hhhhhhhoottttt!
VastaaPoistakiitti, kuka lienetkin! :o
VastaaPoista