Tässä on minä ja mun wanha Rami-serkkuni iskän 50-vuotissynttäreillä. Tarkkaa ikää en tiiä, jotain 30-40 välillä. Viisas, ihana, ymmärtäväinen, hauska ja tukeva (höhö ei läskillä tavalla) ihminen. Se tuli illan lopussa istuun mun viereen ja kysyi "onko sulla tällä hetkellä tyttöystävää?" Kyllä mä sen tavallaan tiesin, että Rami tietää mun suuntautumisesta, mutta toi kysymys tuli niin yhtäkkiä ja mua nauratti hirmuna, niin enpä saanu ihan heti vastausta suusta.
Puhuttiin syvällisesti tästä asiasta ja olisin aivan varmasti itkenyt, jos olisin viittinyt. Mä en oo tullut kaapista ulos mun porukoille. Pelkään sitä pahinta ihan liikaa. Tällä hetkellä oon päättänyt kertoo vasta, kun oon muuttanut omilleni niin eipä tarvii potkii pihalle! Nooran logiikka, tiedetään. Vaikka Rami uskookin, että mut hyväksyttäisiin ynnä muuta, mut mä en pysty siihen uskomaan. Äiti ehkä voiskin hyväksyy, mut iskä on välillä niin tajuttoman pelottava ja sen heittämät kommentit esim. Haavistosta... Okei, äitikin heittelee kommentteja homoista, joten da da dam. Ei se mitään, vaikka mua pidettäis pelkurina, koska oon aikuinen ihminen ja seurustellut monta kertaa enkä siltikään kertonut. Vaikka kertominen helpottais älyttömästi, mä en oo niin vahva ja perhe on mulle tärkee. Tärkeempi ehkä kuin se on muille ihmisille.
Ramin mukaan mun lesbous on ilmiselvää. Tälle nauroin pitkään, nauran vieläkin. Mun mielestä se ei oo koskaan ollut ilmiselvää, kun on ulkonäköö kattonut. Ehkä just ja just, kun oli maailman lyhimmät hiukset muttei sillonkaan. Yritin hokee Ramille, että se seuraa mun touhuja Facebookissa, mut se intti vastaan ettei se Facebookista johdu. Kuinkahan kauan se on sitten tiennyt haha varmaan sillon, kun mä itse en tiennyt.
Rami myös kehui mut maasta taivaisiin. En muista kaikkee, mitä se sanoi, mutta kuulemma uskomaton, ihana, kaunis. Ja mä uskoin kaikki ne kehut. Musta oikeesti tuntu siltä, että oon uskomaton. Samalla alkoi harmittaa, että oon kuullut samanlaisia kehuja niin monen suusta eikä ne oo vieny mua mihinkään. Mun taika on kestänyt toisen silmissä sen pari viikkoa, mut aina häviin jollekin toiselle. Eksälle, uudelle ihastukselle. Joka vitun kerta. Mut koska oon ollut pitkään ilman mitään tai ketään, en jaksa välittää enkä valittaa. Ja kun en halua nyt mitään vakavaa, pelkään sen paistavan silti musta. Musta tuntuu, et vaikutan sellaselta ihmiseltä, joka haluaa vakavan suhteen heti nyt? Ja sen takia mun on varmaan turha odottaa edes halia, pusua tai mitään muutakaan. Let's keep it casual, shall we?
mun silmissä oot taikaa aina, noora rakas <3 ihana teksti ja oot ihan mielettömän kaunis ja ihana noissa kuvissa <3
VastaaPoistaparas kohteliaisuus ehkä ikinä, taikaa :o kiitos lindaseni <3
VastaaPoistaKiva blogi sulla, kirjottele toki useemmin jos vaan on aikaa :)
VastaaPoistaNykyään homoja/lesboja ja bi-seksuaaleja on jo sen verran paljon ja se on jo aikalailla arkipäivää, joten luulis että sun vanhemmat hyväksyy sut sellasena kun oot, ehkä ne joutuu asiaa vähän sulatteleen, mutta ajan kanssa varmasti ymmärtää sua täysin. Oothan sä kuitenkin niiden lapsi vaikka mikä tulis. Ehkä kannattaa seuraavan kerran kun seurustelet kertoo sun vanhemmille, on varmaan kuitenkin rankempaa jos joutuu "salaileen" seurusteluaan. :)
Aikaa on kirjotella, mut aina ei muista tai jaksa! :(
VastaaPoistaAjattelin kertoo syksymmällä, jos oon muuttanut niin eipä tarvii heittää pihalle! :D Mun logiikka on loistava, mut mulle se on vaan sillon helpompaa.
Ihan hyvä logiikka se on! :D eipähän tarvii ainakaan kattella jos ne alkaa "kiukutella" sulle :) onnee kertomiseen sitten kun sen aika koittaa ja toivotaan että ottavat asian hyvin! :)
VastaaPoistaHaha, totta :D Juu, kiitos onnesta :)
VastaaPoista