Olisin voinut kirjottaa edellisen merkinnän hieman selvemmin! Enkä kirjottanut oikeestaan mitään, mitä mun piti enkä muista niitä nytkään hupsista. Ehkä mä jossain välissä jaksan taas kirjotella syvällisii höpötyksiä. Ehkä. Nopeesti voisin kertoo, kuinka hölmö oon ollut ja kuinka mä nään nyt asioiden oikeen laidan. Kaikki on kirkastunut hallelujah ja sitä rataa. Miksei kukaan kertonut mulle, että tein ittelleni vaan pahaa? Okei okei, kukaan ei tienny mun joitakin ajatuksia, niin ehkä siks! Mutta näin hyvä ja tästä on hyvä jatkaa. Tulevaisuutta innolla ja pelolla odottaen, pakahdun!
Tänään oli oikein mukava ja rento päivä, vaikka onkin tiistai. Tiistai on paljon pahempi kuin maanantai. Itseasiassa maanantaissa ei oo mitään kamalaa, mut tiistai on kuolema. Töissä mietittiin työkaverin kanssa kaikkee huippaukseen ja sydämentykytyksiin liittyvää ja oli huojentavaa huomata, et jollakin muulla on ihan samanlaisii juttui kuin mulla. Monella on melkein samoja, mut wou ihan samanlaisii!
Anyway, päikkäreiden ja ryhdistäytymisen jälkeen lähdettiin Ellaseni kanssa Härmälänsaareen, joka on ehdottomasti mun toinen lempipaikkani Tampereella! Oon aina miettiny etten haluu kaikille näyttää sitä paikkaa vaikkei se todellakaan oo mikään salanen paikka, mut mulle se on tärkee, joten niin... Otin Ellan kameralla kuvii Ellasta (täydellinen nainen) ja Ella räpsi Neelasta älyttömän upeita kuvia. Siinä sitten, kun onnellisena heilu ja kaunis paikka, niin päätin, et otan loparit toisesta työstä. Kun en kuitenkaan pääse muuttaan vielä pois, koska en oo pystynyt säästään rahaa, vaikka mun piti, joten voin ihan hyvin lopettaa ja hankkii jostain jonkun paremman työn. Ei se haittaa ettei suunnitelmat onnistu sillain kuin piti, koska aina voi tehdä uusia suunnitelmia.
Ällöttää tää onnellisuus, puhun ihan hölmösti ja yh hyi! Mut onneks tässä on samalla sekavuutta ja pelkoo!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti