12. joulukuuta 2012

I can feel it... in my belly


Yleensä vaan osa päivästä on sellasta, joka saa unohtaan kaikki murheet. Joskus pelkkä aamu, joskus pelkkä ilta, mutta tänään koko päivä. 12/12/12. Mitään en odottanu tältä päivältä, koska lol en hössötä tollasista, mutta voi ei sain niin paljon. Ensinnäkin, söin kunnon, terveellisen aamupalan. Puuroo, jugurttia, mandariinia. Mä en juuri koskaan syö aamupalaa ja jos syön, niin en noin paljoo enkä noin hyvin. Toisekseen, mä sain olla 1,5h ajan lapsi taas. Mä luulin, et oon kadottanu sen tunteen (tai en kuulis helinääkilinää enää, niinku Napapiirin pikajunassa), mutta ehei Viisi legendaa-elokuva pelasti mut - ainakin hetkeks. Voisin selittää iät ja ajat, kuinka hyvin se oli tehty, kuinka ihana se oli, kuinka hauska se oli, kuinka mä tunsin pitkästä aikaa niin, kuinka mä rakastin sitä leffaa ja tunnetta ja ääniä ja kaikkee siinä, mutta ehkä se tulee selväks selittämättäkin? Kolmannekseen, käytiin leffan jälkeen Kaffilassa _ulkona_ vilttien kanssa juomassa kaakaoo ja teetä. En tienny, et Tampereella voi tehä noin! Neljännekseen, käytiin Joulutorilla glögillä ja köh piparilla. Nuoltiin kisaa pipariin reikää. Never heard of it, mutta nyt on sekin koettu! Loppupäivän maagisuus.. shh.

Seuraavaks luvassa ihanimmat yöunet ja ehkä vielä hetki huoletonta onnellisuutta? Joulua odotellessa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti