27. joulukuuta 2012

they say time heals everything but I'm still waiting

Tiesittekö ettei sitä voi muuttaa, että on lesbo? Oon aina tykänny ajatella etten luokittele itteeni, vaikka oon sisimmässäni tienny, että oon lesbo eikä se siitä muutu mihinkään. Että ehkä mun on jo aika haudata ne lapsuuden unelmat, joissa haluun miehen, lapsia, koiria ja punasen talon, koska ne putkahtaa aina tasasin väliajoin (noin kerran kuukaudessa, koska hormonit) ja se tuskin johtaa mihinkään järkevään. Paitsi siihen, että tulee taas todistettuu, että mulla on edelleen miespelko/viha, josta mun pitäis jotenkin päästä eroon, koska viime aikoina se on alkanu oikeesti haitata mun elämää. Niin. Enkä sano etteikö naisen kanssa vois saada kaikkee, mitä oon lapsuudessa haaveillu, mutta kun se ei välttämättä oo se mitä mä haluan naisen kanssa tai ylipäätään. Eikä mun pidäkään vielä tietää, mitä haluan ja mitä en, mut haaveilu ja se tunne, mikä siitä tulee, on aika ihastuttava.

Mutta uusi vuosi on tulossa! Tällä hetkellä mietin, että meenkö vahtiin Ellaa, jotta Minna pääsis jonnekin, koska ei oo päässy pariin vuoteen bailaan uutena vuotena. Miksenpä menis, kun kaikilla tuntuu olevan muita suunnitelmia tai sitten ne ei ees oo Tampereella? Oon hirveesti hokenu etten oo ikinä bailannu uutena vuotena enkä osaa kuvitellakaan muuta kuin rauhallisen illan, mut ehkä mä vaan käytän sitä tekosyynä. Koska uskon niin syvästi etten pääse kuitenkaan mihinkään kenenkään seuraan pitään hauskaa, ni parempi esittää et tää sopii mulle vallan mainiosti! Onneks en sentään stressaa ja ahdistele uudesta vuodesta niinku pari kuukautta sitten. Se on vaan uus vuosi. Saanpahan taas hymyillä katkeransuloisesti parvekkeella ja kattella ilotulituksii ja tuntee tietynlaista onnellisuutta. Ei paha.

Uuden vuoden mukana tulee myöskin tupakanpolton lopettaminen! Loistavaan aikaan, koska monien vuosien jälkeen mun tapariippuvuus on muuttunu nikotiiniriippuvuudeks. Fun. Vaihdoin äsken myös merkkiä, mitä oon meinannu varmaan vuoden, että tuota noin niin. Mut kai se on pakko, koska vedettiin Pinjan veljen kanssa veto, että se kumpi retkahtaa ni maksaa 200e. En tiiä muista, mut mä muistan ton vedon ja pelkään sitä haha. Oh well, savuton ja liikunnantäyteinen elämä täältä tullaan!

Ps. Pitäis varmaan yllättää ihmisii useemminkin, et sais enemmän yhtä ihania haleja!

2 kommenttia:

  1. miten miespelko haittaa sun elämää? estääkö se sua esittämästä heteroa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. höpsis, miks mulla ois tarve esittää heteroa?
      jaa miten se haittaa mun elämää? mietitäänpäs. pelästyn / pelkään, jos joku mies edes tulee lähelle mua. ja jos joku tulee puhumaan mulle, alan ahistumaan ja haluun vaan pois siitä tilanteesta. joskus rauhotun, joskus ahistun vielä enemmän. riippuu vähän mistä roikkuu.

      Poista